Tuomas Forsberg: Raporttien päättelylogiikka ontuu

Kiitän ensinnäkin opetusministeriä kannustavasta suhtautumisesta avoimen kirjeen herättämään keskusteluun ja hänen tarkentaviin vastauksiinsa siitä, mikä on esitettyjen väitteiden tiedollinen pohja.

Olinkin aavistavinani, että väitteen ”saamme samalle rahalle vähemmän vastinetta yhteiskunnan hyödyksi” taustalla on mm. Suomen Akatemian raportti Tieteen tila 2014, joka arvioi tieteen vaikuttavuutta ja totesi tämän laskeneen kansainvälisessä vertailussa. Ongelma on kuitenkin se, jos saatu ”vastine” samastetaan vain tieteelliseen vaikuttavuuteen samalla kun tätäkin arvioidaan (kuten raportissa todetaan) ”vain viittausindikaattorien tarjoamasta kapeasta näkökulmasta”. Tästä puuttuu tutkimuksen laajempi arviointi, opetus ja vuorovaikutus sekä monet tärkeät ”piilofunktiot” esimerkiksi aluepoliittiset vaikutukset, joita tulisi myös pitää rahojen vastineena. Raportti antaa myös hieman realistisemman tavoitteen suomalaiselle korkeakoulujärjestelmälle kuin sen, että pitäisi vain olla maailman huippua. Raportin mukaan: ”Aloilla, joilla annetaan tutkijankoulutusta, pitää tutkimuksen olla hyvää kansainvälistä tasoa ja jollakin osa-alueella lähellä kansainvälistä huippua.”

Technopolis Groupin asiantuntijaapaneeli taas toteaa: “Finland has a very successful higher education system, of which the society should be immensely proud”.

Nämä molemmat raportit suosittelevat profiloitumista ja suurempia yksiköitä. Näissä suosituksissa voi olla oma mielensä enkä suinkaan halua tyrmätä kokonaan tätä uudistuslinjaa, kunhan sitä ei sovelleta sokeasti vaan käytetään järkevää harkintaa, minkälaiset suuremmat yksiköt milläkin alalla toimivat paremmin kuin hajautetumpi malli. Ongelma on se, että ao. raporteissa on hyvin vähän jos mitään todistusaineistoa sen puolesta, että suuremmat yksiköt ja terävämpi profilointi tuottaisivat jotenkin automaattisesti parempaa tiedettä ja tulosta ylipäätään.

Päinvastoin, tieteen vaikuttavuus on laskenut juuri siitä lähtien, kun suurempia yksiköitä alettiin muodostaa ja yliopistouudistus ylipäätään polkaistiin liikkeelle. Mitä tästä pitäisi päätellä? Raportit päättelevät, että tarvitaan entistäkin suurempia yksiköitä ja lisää profilointia.

Tulee mieleen kaksivuotias poikani. Kun tietokone ei toimi hänen haluamallaan tavalla, hän hakkaa näppäimistöä kämmenillään. Kun se ei sen jälkeenkään toimi kuten hän haluaisi, hän takoo tietokoneen näppäimistöä entistä kovemmin. Silloin isä tulee paikalle ja käyttää hiirtä.

(Julkaistu alunperin FBssa)

Kivinen & Hedman: Näkökulmia Suomen tieteen kansainväliseen tasoon

Ministerin vastauksessa yhdeksi keskeiseksi lähteeksi nostettiin akatemian Suomen tieteen tila raportti. Osmo Kivinen ja Juha Hedman kirjoittivat aikaisemmin tänä vuonna yhteiskuntapolitiikassa artikkelin siitä, mikä tuossa raportissa oli vikana.

“Analyysi osoittaa, että neljäntoista OECD-maan vertailussa Suomi menestyy hyvin sijoittuessaan kahdella alalla toiseksi, kahdella alalla viidenneksi ja kahdella alalla seitsemänneksi. Akatemian raportin viittausindekseistä tekemä johtopäätös Suomen tieteen tason laskusta sen nojalla, että (jaksolla 2009–2012) 13 OECD-maata sijoittuvat Suomen edelle, ei päde tarkasteltaessa tieteen tasoa väkilukuun suhteutettujen julkaisumäärien nojalla. Sitä, mistä Akatemia raportoi viittausindikaattorien osoittamana vaikuttavuutena, kirjoitus käsittelee kansainvälisenä näkyvyytenä (suomalaisille kertyneiden viittausten osuus alan koko viittauskertymästä) sekä noteerattavuutena (tulla viitatuksi vs. jäädä viittaamatta). Kummassakin suhteessa Suomi menestyy väitettyä paremmin.”

Kivinen & Hedman: Näkökulmia Suomen tieteen kansainväliseen tasoon. Yhteiskuntapolitiikka 01/2015; 80(1).

Lue lisää: http://www.researchgate.net/publication/272363335_Nkkulmia_Suomen_tieteen_kansainvliseen_tasoon

Joel Kuortti: Retorinen analyysi ministerin avoimesta kirjeestä

Läksin lukemaan ministerin avointa kirjettä retorisesti.
Omat huomioni /kenoviivojen/ välissä.

Joel Kuortti, professori, Turun yliiopisto

Retorinen analyysi: Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle 27-10-2015 http://www.minedu.fi/OPM/Verkkouutiset/2015/10/avoinkirje.html

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on lähettänyt oheisen avoimen kirjeen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle

Suomi on ollut historiassaan monia kertoja vaikeiden tilanteiden edessä.
/Oli synkkä ja myrskyinen yö -aloitus. Puhutaanko tässä sodista, lamoista vai mistä ’tilanteista’? Itsenäisen Suomen ajasta?/
Kun on ollut vaikeaa, on selviytymiskeinoksi aina valittu osaamisen vahvistaminen ja kansan sivistystason nostaminen.
/Hyperbola on aina älyttömän tehokas vakuuttamisen väline. /

Itsenäisyyden satavuotisjuhlan edellä olemme jälleen tilanteessa, jossa uudistumista kipeästi kaivataan.
/Tekijyyden etäännyttämisellä passiivirakennetta käyttämällä tehdään väitteestä universaalin./
Vienti on ollut vaikeuksissa seitsemän vuotta. Elinkeinorakenteen vankat kivijalat ovat pettäneet globaalissa, nopeassa muutoksessa.
/Raamatullisesti seitsemän huonoa vuotta ja Nebukadnessarin kuvapatsas (Dan 2) samassa allegoriassa./
Olemme jäämässä muista jälkeen. Näköpiirissä on vain hidasta kasvua, jos kasvua ollenkaan. Velka kasvaa, samoin työttömyys.
/Reaktiivisen retoriikan peruselementti on vaaran läsnäolo, mitä vahvistaa sadun rakenteen mukainen kolminkertainen vahvistus./
Se lisää epävarmuutta ja syö tulevaisuudenuskoa.
/Esimerkit kootaan yhteen ahnaaksi möröksi, ja se käy konkreettisesti syömään uhriaan./
Koko Eurooppaa koskeva pakolaistilanne on totta myös Suomessa ja muuttaa yhteiskuntaamme pysyvästi.
/Asiasta toiseen siirtyminen hämärtää fokuksen ja vahvistaa tarjottavien vaihtoehtojen vääjäämättömyyden./

Elämme aikaa ja hetkeä, jossa uudistumiskykymme ei saa yskiä.
/Siirros ehdotuksiin alleviivataan metaforalla./

Pienenä kansana menestyksemme perustuu tulevaisuudessakin ihmisiin.
/Positiivisen arvon mainitseminen alustaa vakuuttelua./
Sivistykseen, huippuosaamiseen, inhimilliseen pääomaan.
/Luettelolla saadaan aikaan mainittujen asioiden näennäinen yhdenvertaisuus./
On osattava enemmän kuin muut osaavat, ja uudistuttava nopeammin kuin muut.
/Vaatimuksia korotetaan, eikä riitä enää muiden vauhdissa pysyminen vaan pitää olla muita parempi./

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaakin tehdään nyt poikkeuksellisen vaativassa toimintaympäristössä.
/Ehdoton väite esitetään ikään kuin vallitsevana asiain tilana./
Meidät tunnetaan maailmalla erityisen toimivasta koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästämme.
/Väitettä tuetaan yleisellä faktalla./
Hieman liian uinuva tyytyväisyys näkyy nyt, kun globaali kilpailu on kiristynyt.
/Osoitetaan tilanteen heikkous, jotta päästään ehdotuksiin./
Viimeaikaiset kansainväliset ja kotimaiset arvioinnit osoittavat, että suhteellinen kilpailuetumme on heikentynyt. Nuorten ja aikuisten osaamisessa on isoja puutteita. Koulutustason nousu on hiipunut, samoin sosiaaliset nousut.
/Vedotaan nimeämättömään ’tutkittuun’ tietoon ja sen osoittamaan heikkouksiin. Jälleen käytetään kolmen väitteen rakennetta./
Muut juoksevat kovempaa, synnyttävät uutta yllättävän nopeaan.
/Kilpailijoiden uhkaa korostetaan./
Meidän korkeakoululaitoksemme on kovin sirpaloitunut, ja tutkimus on jakautunut liian moniin, resursseiltaan ja vaikuttavuudeltaan keskinkertaisiin yksiköihin.
/Esitetään yleinen syy asioiden nykytilaan./

Maailman huipulle tähtäävä maa ei voi olla tyytyväinen eikä tyytyä tilaan, jossa sen korkein huippu – tiede ja tutkimus – yltää kyllä hyvään, mutta ei maailman kärkeen.
/Ceterum censeo./

Ennen nykyistä julkisen talouden niukkuuden aikaa panostukset korkeakouluihin ja tutkimukseen kasvoivat huomattavasti vuosien ajan.
/Ennen oli paremmin./
Kävikö meille niin, että oletimme tieteen tason ja vaikuttavuuden kohenevan tasatahtia voimavarojen lisääntymisen kanssa?
/Viittaus aiempien ratkaisujen heikkouteen./
Kansainvälinen vertailu osoittaa, että resurssien puute ei ole keskeinen ongelmamme, vaan niiden tehoton hyödyntäminen.
/Vedotaan nimeämättömään ’tutkittuun’ tietoon ja sen osoittamaan heikkouksiin./
Saamme samalle rahalle vähemmän vastinetta yhteiskunnan hyödyksi kuin tärkeimmät verrokkimaamme.
/Kilpailijoiden uhkaa korostetaan jälleen./

Tämän tilanteen edessä kutsun teidät, arvoisat yliopistojemme ja ammattikorkeakoulujemme tärkeimmät vaikuttajat, mukaan työhön, jonka päämääränä on nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi korkeakoululaitos.
/Interpellaatio. Oletus, etteivät vaikuttajat vielä ole mukana, eivätkä päämäärät ole jaettuja./
Tavoitteemme on, että suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistamisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen.
/Me-yhteisyyden luominen ja kolme päämäärää./

Julkisen talouden säästöt tuntuvat myös koulutuksessa ja tutkimuksessa. Leikkaukset pakottavat meidät miettimään, miten käytämme 3,2 miljardia euroa julkista rahaa korkeakoulutukseen ja tutkimukseen nykyistä järkevämmin.
/Taloudellisten realiteettien esittäminen vääjäämättömyytenä./
Tarvitaan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavia uudistuksia.
/Ratkaisuehdotus./
Toinen vaihtoehto on näivettymisen tie.
/Binäärinen vaihtoehdottomuus, koska ’vaihtoehto’ on mieletön./
Sitä jos kuljemme, emme kykene pitämään parhaita tutkijoita Suomessa emmekä houkuttelemaan ulkomaista huippuosaamista tänne.
/Uhkakuvan luominen reaktiivisen retoriikan mukaisesti käänteisiin vaikutuksiin vetoamalla./

Opetus- ja kulttuuriministeriö sopii ensi vuonna yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa keskeiset tavoitteet vuosille 2017-2020. Tällä viikolla lähtee ministeriön ohjekirje neuvotteluja varten.
/Toimintakehyksen esittäminen./

Suomessa on korkeakoulujen, tieteen ja korkeimman opetuksen autonomia.
/Vetoaminen lain kirjaimeen./
Uudistusten aloituksessa ja läpiviennissä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on vastuu ja valta.
/Tekijyyden osoittaminen./
Toisaalta ministeriön on ohjattava opetuksen ja tutkimuksen kokonaisuutta.
/Tekijyyden kaventaminen./
Myös korkeakoulukentältä kumpuaa toiveita ministeriön ja poliittisen johdon vahvemmalle ohjaukselle ja suunnalle.
/Perustelu tekijyyden kaventamiselle./

Meillä tieteen kärki on terävä, mutta aivan liian kapea.
/Ongelman osoittaminen./
Kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen tekeminen on useilla aloilla erittäin kallista.
/Väite./
Meillä ei ole taloudellisia eikä inhimillisiä resursseja päästä korkealle tasolle kovin monella alalla kovin monessa paikassa.
/Johtopäätös./

Seuraavan sopimuskauden valmistelun pohjaksi osoitan jokaiselle yliopistolle kaksi kysymystä.
/Valta-asemasta puhuttelu./
Millä aloilla yliopistonne on tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä vuonna 2025?
/Tavoitteen asettaminen./
Millä aloilla yliopistonne tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää?
/Tavoitteen asettaminen./

Vastaavat kysymykset esitän myös ammattikorkeakouluille niiden tki-toiminnan osalta.
/Valta-asemasta puhuttelu./

Tulemme tukemaan teidän muutostyötänne erilaisin hallituksen kärkihankkeista kumpuavin elementein:
/Valta-asemasta puhuttelu./
Valmistaudumme tukemaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon selkeytymistä, poisvalintoja, yhdistymisiä ja muuta rakenteellista kehitystä, osaamiskeskittymien syntyä ja profiloitumista strategisella rahoituksella, jonka osuutta yliopistojen rahoituksesta varaudutaan kasvattamaan.
/Ennalta määriteltyjen keinojen tarjoaminen valittavaksi./
Strategista rahoitusta on jaossa suhteessa tekoihin ja muutokseen.
/Epämääräinen jakoperustelu – porkkana ja keppi./
Vahvuuksien varaan rakentuvaa erikoistumista tullaan tukemaan myös esimerkiksi Suomen Akatemian rahoitusmekanismein ja uudella pääomituskierroksella.
/Lisäperustelu./

Kukaan ei voi ennustaa tiedon relevanssia vuosikymmenien päähän.
/Filosofinen latteus./
Siksi on tärkeää panostaa perustutkimukseen, vahvaan sivistykseen ja pitää huolta tutkijalähtöisen tutkimuksen edellytyksistä.
/Non sequitur. Ristiriitainen tavoite aiemmin esitettyjen huippuretoriikan keinojen kanssa./
Tässäkin korostan laatua: kilpailu rahoituksesta on kovaa, ja vain laadukas tutkimus vie maailmaa eteenpäin.
/Laadun korostaminen, kovasta kilpailusta puhuminen ja maailman edistäminen /

Samaan aikaan meidän kannattaa ja tulee tavoitella huippututkimuksesta Suomeen uutta kasvua.
/Perustelematon siirtymä ja verraanto./
Tarvitaan vahvempia elinkeinoelämäyhteyksiä ja tutkimustulosten parempaa hyödyntämistä ja kaupallistamista.
/Faktana esitetty väite./
Se on tärkeä osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vaikuttavuutta.
/Faktana esitetty väite./
Julkisesti rahoitetun toiminnan tulee heijastella hyvinvointia ja menestystä koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
/Faktana esitetty väite. Miten hyvinvointia heijastellaan?/

Meillä Suomessa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustehtävä. Sitä tulee tarkastella kokonaisuutena.
/Duaalimallin esiinnosto./
Päällekkäisyydet on purettava ja opintopolkuja sektoreiden välillä joustavoitettava.
/Päällekkäisyyksiä ja joustamattomuutta on, ja ne ovat vahingollisia./
Tärkeää on, että emme hävitä yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen ominaispiirteitä – vahvaa tiedeorientaatiota ja toisaalta vahvaa ammatillista osaamista -, mutta edistämme järkevää liikkuvuutta myös suomalaisen korkeakoululaitoksen sisällä.
/Samanaikainen argumentointi duaalimallin puolesta ja sitä vastaan./

Näiden työnjakoon ja rakenteisiin liittyvien uudistusten lisäksi odotamme teiltä osana tulosneuvotteluja tekoja hallituksen kärkihankkeisiin liittyvien konkreettisten tavoitteiden edistämiseksi, tärkeimpänä toimet työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi.
/Valta-asemasta esitetty vaatimus./
Näitä ovat muun muassa ympärivuotisen opiskelun mahdollistaminen, ulkoalukuun perustuvista pääsykokeista luopuminen, toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välisen yhteistyön lisääminen sekä digitaaliset oppimisympäristöt ja verkko-opetustarjonta.
/Ennaltä määritellyt keinot vaihtoehtoina./
Valmistelemme opetus- ja kulttuuriministeriössä parhaillaan joitakin muutostyökaluja, jotka toivottavasti auttavat teitä työssänne laadun ja vaikuttavuuden nostamiseksi.
/Tarjolla kädenojennus./

Valmistelemme uudistuksia rahoitusmalliin.
/Rahoitusmallin muutoksilla ohjataan kehittämisen suuntaa./
Uudistamisessa otetaan huomioon hallitusohjelman tavoitteet laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi.
/Ohjaavana tekijänä on hallitusohjelma./
Lisäksi olemme käynnistämässä Suomen Akatemian kanssa työn, joka tähtää tutkimusrahoituksen hakuprosesseihin liittyvän byrokratian vähentämiseen, jotta tulevaisuudessa tutkijoiden työajasta nykyistä suurempi osuus olisi käytettävissä olennaiseen, eli tutkimukseen.
/Ongelmaksi esitetään byrokratia, vaikka se on ensisijaisesti koventunut kilpailu ja rahoituksen niukkuus./
Kannustan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja myös omaan, sisäiseen työhön “byrokratian purkamiseksi”. Nykytila, jossa jopa 40 prosenttia henkilöstöstä työskentelee muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä, ei varmasti kenenkään mielestä ole tyydyttävä.
/Interpellaatio ja yleistys./

Arvoisat yliopistojemme ja ammattikorkeakoulujemme vaikuttajat,

uskon, että voimme saavuttaa vuoteen 2025 näkyvän ja tuntuvan muutoksen.
/Yhteenveto, jossa ennakoidaan valintojen vaikutusta./
Se edellyttää yhdessä tekemistä ja rohkeutta.
/Yhteisöllisyyden rakentamista./
Isoja rakenteellisia ja pienempiä toiminnallisia uudistuksia.
/Esitettyjen ratkaisujen implisiittinen tiivistys./
Tulevia sukupolvia varten meidän on pystyttävä uudistamaan myös korkeakoulu- ja tiedemaailman rakenteita ja tekemisen tapaa nykyistä nopeammin.
/Yleisperustelu esitetyille vaatimuksille moraalisin perustein./

Haastan teidät mukaan.
/Interpellaatio valta-asemasta./

Kunnioittavasti,
Sanni Grahn-Laasonen
Opetus- ja kulttuuriministeri

Ville Niinistö: Tyhjää fantastisuuspuhetta

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti eilen hämmentävän avoimen kirjeen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Hämmentävän siksi, että sen viesti oli sisällöltään ontto ja latteuksia täynnä.

Hänen mukaansa yliopistojen “keskeisin ongelma ei ole resurssien riittämättömyys, vaan niiden tehoton käyttö”. On aika latteaa tehdä historiallisen suuria, satojen miljoonien eurojen leikkauksia yliopistojen rahoitukseen. Ja seuraavaksi vedota maailman kärkeen nousemiseksi siihen, että 40% henkilöstöstä on muuta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Niin kuin kirjastonhoitajia ei tarvittaisi tai avustavaa henkilökuntaa, jotta tutkija voi tutkia ja opettaja opettaa? (Vertailun vuoksi sanottakoon, että eduskunnassa vain 23% työntekijöistä on lakia säätäviä kansanedustajia – ja tämä uuskieli on uskomatonta: miten esimerkiksi Helsingin yliopisto pystyisi nyt yt-neuvotteluissa hallituksen leikkausten takia vähentämään jopa 1300 työntekijää “tutkimuksen ja opetuksen laadun kärsimättä”)

Hän vetoaa resurssien tehokkaampaan käyttöön, mutta samalla haluaa leikata tutkimusrahoitusta ja ohjata sitä enemmän poliittisesti valtioneuvoston strategisten linjojen mukaan. Miten tehokasta se nyt on, jos poliitikot alkavat sanoa mitä kannattaa tutkia?

Opetusministeri on myös huolissaan siitä, miten me saamme pidettyä täällä kansainvälisiä huippuosaajia. Sitä olisi varmasti kannattanut miettiä ennen suurleikkauksia opetukseen ja tutkimukseen. Ilman resursseja perustutkimukseen ja monialaiseen ja monipuoliseen akateemiseen työhön ei huippututkijoilla ole kiinnostusta sitoutua Suomeen.

Opetusministeri on myös sitä mieltä, että vaihtoehtona on näivettymisen tie, jolloin esimerkiksi tuo ulkomainen huippuosaaminen jää tulematta tänne. Tätä hän ratkoo ottamalla käyttöön _pakolliset_ lukukausimaksut ulkomaalaisille opiskelijoille. Juuri tämä päätös on Ruotsissa ja Tanskassa voimakkaasti heikentänyt yliopistojen kansainvälisyyttä – nyt yhä useampi elinkeinoelämästä alkaen on vaatinut niiden perumista näissä maissa. Lukukausimaksut suuntaavat opetusta ensimmäistä kertaa Suomessa maksukyvyn mukaan, ei lahjakkuuden ja osaamisen tarpeen mukaan. Se heikentää myös suomalaisten opiskelijoiden koulutusta.

Tämän hallituksen linja on puuttua voimakkaasti yliopistojen itsehallintoon sanomalla mitä tutkia, miten on pakko kerätä lukukausimaksuja ja mistä leikata.

Samalla se vie rahat pois ja sanoo, että nouskaa maailman huipulle. “Hei, me kehitetään” on perusoikeistolaisen hallituksen tyhjää fantastisuuspuhetta, joka ei yliopistoissa lämmitä.

Missä ovat tieteelliseen uteliaisuuteen kannustaminen, korkeimman osaamisen ja sivistyksen arvostus? Niille Suomen menestys on aiemmin rakennettu. Ja niin pitää tehdä jatkossakin.

(Julkaistu alunperin FBssa)

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen vastaa yliopistolaisille

Avoin kirjeeni yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle on herättänyt hyvää keskustelua Facebookissa ja vähän mediassakin. Jatketaan sitä. Uskon, että tästä voi kehittyä liikettä ja muutosta, jota on pitkään kaivattu.

Kirjoitin kirjeen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle, mutta huomaan sen herättäneen keskustelua erityisesti tutkijoiden keskuudessa.

Eräs yliopistotutkija kirjoitti laajasta, pinnan alla kytevästä tyytymättömyydestä tutkijanuriin Suomessa. Olen huomannut tämän. Moni kertoo, kuinka työajasta leijonanosa menee tutkimushakemusten kirjoittamiseen epävarmuudessa, matkalaskuihin, vanhojen tietojärjestelmien kanssa taisteluun ja raportointiin varsinaisen työn – tutkimuksen ja opetuksen – sijaan. Jatkuva epävarmuus ja pätkätyösuhteet lannistavat erityisesti nuoria tutkijoita. Tähän viittasin, kun puhuin byrokratianpurusta. Yliopistot eivät elä ilman hallintoa ja tukipalveluita, mutta aivan niin kuin kaikkialla muuallakin yhteiskunnassamme, digitalisaatiota hyödyntämällä, yhteistyötä lisäämällä ja toimintatapoja kehittämällä voidaan turvata resurssien viisas käyttö ydintoimintaan, joka yliopistoissa on opetus ja tutkimus. Paljon hyvää työtä on jo tehty. Pyysin myös taannoisessa tapaamisessani Tieteentekijöiden Liiton ja Professoriliiton kanssa, että he ideoisivat keinoja, joilla professorien ja tutkijoiden työtä voitaisiin vapauttaa itse tutkimukseen.

Myös tutkimukseen kohdistuvat leikkaukset herättävät ymmärrettävää kritiikkiä. En olisi leikkauksia toivonut enkä vähättele niiden merkitystä, mutta työni on pyrkiä katsomaan tulevaisuuteen ja huolehtimaan siitä, että emme lamaannu ja jää paikallemme, vaan mietimme, miten käytämme olemassa olevat resurssit viisaammin, jotta saamme nostettua tieteen tasoa.

Myös kirjeeni tietopohjasta on kysytty. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ja vertailee korkeakoulujen ja niiden toimintaympäristön kehitystä jatkuvasti tilastojen, indikaattoreiden ja tutkimusten avulla. Tärkeimpiä viimeaikaisia tutkimuksia, selvityksiä ja vertailuaineistoja ovat Suomen Akatemian tieteen tila ja taso vuodelta 2014, kansainvälisen asiantuntijaryhmän (Technopolis Group) maalis-kuussa 2015 valmistunut analyysi Suomen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmästä, pohjoismaiset vertailut, EU:n tilastot ja Innovation Union Scoreboard sekä OECD:n tuoreimmat indikaattori- ja tilastoraportit (mm. Science, Technology and Industry Scoreboard 2015, Education at a Glance, The Innovation Imperative). Käynnissä olevat yliopisto- ja ammattikorkeakoulu-uudistusten arvioinnit tuovat lisävalaistusta Suomen korkeakoulujärjestelmän tilaan ja kehittämistarpeisiin.

Tuoreimpien käytettävissä olevien OECD –tilastojen mukaan Suomen panostus korkea-asteen koulutusinstituutioihin suhteessa bruttokansantuotteeseen on OECD-keskiarvoa ja muita Pohjoismaitta korkeampi. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset ovat edelleen maailman huippuluokkaa. Vaikka osuus on pudonnut viime vuosina, on se Suomessa edelleen maailman isoimpia (3,3 %) ja edellä olivat vuonna 2012 ainoastaan Etelä-Korea ja Israel. Ruotsissa ja Japanissa osuus oli Suomen luokkaa.

Leikkaukset eivät tilannetta helpota, sen tiedän. Siksi entistäkin tärkeämpää on miettiä, miten resurssit käytetään tulevaisuudessa. Taloustilanteen vaikeuden tiedämme jokainen.

Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -raportti osoitti, että viittausindikaattorien perusteella Suomen tieteen taso on vakaa ja maailman keskitasoa parempi, mutta tällä vuosituhannella Suomi on selvästi jäänyt jälkeen monista OECD-maista. Ne maat, jotka 2000-luvun alussa olivat Suomen edellä, ovat säilyttäneet tai kasvattaneet etumatkaansa. Lisäksi useat verrokkimaat ovat ohittaneet Suomen.

Akatemian raportissa kiinnitetään huomiota Suomen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän haja-naisuuteen. Tieteenaloittaisessa tarkasteltaessa todetaan, että puolet yliopistoissa edustettuina olevista 54 tieteenalasta on edustettuna vähintään kuudessa yliopistossa. Yli kolmannes yliopistojen tieteenalayksiköistä on sellaisia, joissa professorikuntaa henkilötyövuosina laskettuna on kolme tai vähemmän. Yliopistojen tieteellisesti vaikuttavimmat alat viittausindikaattoreiden perusteella ovat edustettuina korkeintaan viidessä yliopistossa. Osaaminen on hajautunut laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen näkökulmasta kovin moniin vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin yksiköihin.

Kansainvälisen asiantuntijaryhmän (Technopolis Group) keväällä 2015 julkaistussa selvityksessä tarkasteltiin suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistarpeita suhteessa Tanskan, Sveitsin, Irlannin ja Alankomaiden korkeakoulumallien kehityssuuntiin ja toimintaympäristön muutokseen. Arviointiryhmä piti Suomen korkeakoulujärjestelmää sinänsä hyvin toimivana, mutta kiinnitti erityistä huomiota järjestelmän hajanaisuuteen ja korkeakouluyksiköiden suureen määrään maan kokoon nähden. Ryhmä suositti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyön ja korkeakoulu-järjestelmän joustavuuden lisäämistä.

Suomen Akatemian raportissa suositettiin, että yliopistot profiloituisivat nopeasti tutkimuksessaan keskeisille vahvuusalueilleen ja niistä kumpuaviin uusiin avauksiin. Tarvitaan työnjakoa ja yhteistyötä, poisvalintoja ja pitkäjänteisiä panostuksia kunkin organisaation kannalta strategisiin alueisiin. Suositusten mukaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön mahdollisuuksia tulee hyödyntää nykyistä enemmän.

Tässä joitain kehittämisajatuksia.

Mutta kuten huomaatte, pallo on nyt heitetty – osallistukaa keskusteluun. Tavoite meillä lienee kuitenkin yhteinen – osaamis- ja sivistyspääoman kasvattaminen vaikeassakin taloustilanteessa.

(julkaistu alunperin FBssa)